Seurasa, jatkuu

Mörssinen tykkää moukarista.
Niihä ne äänesti meikäläisen johtokuntaa että kolahti. Ja huokasin helpotuksesta - liia aikasi.

Minä ku aattelin siihen malliin että ku nuo tanhutouhut meni poskelleen niin kunnostauvun tällä hallintopuolella. Lukasin iltapuhteena nämä säännöt ja ukkaasit ja toimintasuunnitelmat ynnä periaateohjelmat. Ja arvelin että enköhän minä nytten pärjää.

Olihan niissä muutamia kohtia mitä minä kovasti ihmettelin, mutta arvelin että eiköhän nuo selvinne ku kokkouksissa kyselee. Näille iille ku on päässy ei nii hävetä ennää paljastaa ommaa pöljyyttään.

No puheenjohtaja ku oli toivottanu tervetulleeksi uuven johtokunnan ja paukauttanu nuija pöytään niin meikäläinen pyysi välittömästi puhheenvuoron ja kysäsin että mitä se tämä tarkottaa ku periaateohjelmassa lukkee että: ÄR ÄS KOO ÄLLÄ valvoo Ruotsin suomenkielisen vähemmistön etuja ja toteuttaa sen yhteisiä pyrkimyksiä tavoitteena itsehallintoon perustuvan suomenkielisen kulttuuriympäristön luominen.

Vein henkeä. Harvo tullee luettua pitkiä lauseita.

Puheenjohtajalla oli pää ku linnunpönttö ylösalasi ja se kysy multa mistä tommosta osasin lukea. Näytin hälle vihkoa ja sannoin että itte hän opuksen oli mulle syyskokkouksessa kouraan lykänny.

Jo oli peejiikin muistavinaan että oli vihkosen lukenu. Muut johtokunnan jäsenet olivat enämpi varrauksellisella kannalla. Eivät olleet kuulleetkaan koko ohjelmasta.

Niin sitä sitte porukalla pohittii mitähä mahto tarkottaa "itsehallintoon perustuvan suomenkielisen kulttuuriympäristön luominen". Että mitenkähän se mahtaisi täälä meijä kylässä onnistua, ku  nykyselläänkin jo uhkailevat kaksikieliste luokkien lakkauttamisella, eikä muissakaa suomenkielisissä sörviksissä ole kehumista.

Varapeejii Rahikainen pyys puheenvuoroa ja ryhty todistelemaan että se on tämä nykysen porvarihallituksen vika koko homma, ne muka on purkamassa koko ruottalaisen hyvinvoinni. Joku siihe huomautti että eipä nuo temaritkaa oo suomalaisuutta Ruottissa kovasti edistänneet.

Ylleisurheilujaoston etustaja Mörssinen meinasi ettei näitä liiton ohjelmia ja julistuksia tarvii paikallisesti niin sanatarkasti nouvattaa. Tärkeintä hänen mielestään oli seuran toiminnan ja erityisesti ylleisurheilun ja siinä tämän moukarinheiton kehittäminen.

Ja jo siinä alko yks ja toinen viuhtomaan kättään ja todistamaan oman toimintanssa ehdotonta tärkeyttä. Meikäläisellä unohtu siinä tohinassa kansatanhu kehuminen ja hoksin vasta jälkikäteen että ois kait sitä pitäny sannoo jottain minunki. Vaikka kehua syrjähyppyjä.

Takas