|
Praha on siltojen kaupunki. Muitakin siltoja matkalla näki. |
Otamme Jyssen kanssa kuvia. Menomatkalla oli viileää. |
Saksan moottoriteillä piti kokeilla kuinka Saab kulkee. |
|
Yövyimme Dresdenissä, sielläkin löytyi näkemistä. |
Männä tonne? Etsittiin hotellin toimistoa. |
Asunto oli valoisa, mutta hieman niukasti kalustettu. |
|
Café Louvre, jossa oppaiden mukaan aikoinaan Kafkakin kävi pitämässä hauskaa |
Eka ilta. Hieman eksynyt olo. |
Minnekäs tänään? |
|
Hannele, Vltava ja Kaarlen silta. Taustalla Prahan linna. |
Turistiryysis ei ollut vielä alkanut. Portaat Prahan linnaan. |
Kaarlen silta ja Prahaa linnan alapuolella katedraalin tornista nähtynä. |
|
Vita-katedeaali sisältä. |
Väärä olut, mutta jano.. |
Männäänlö tonne? |
|
Welcome to my world. |
Pilsner Nopopoo. |
Olut käy. |
|
Liukuhihnalla pulloihin.. |
Olutta. |
Sitäpä sitten maistettiin.. |
|
Oluiden olut. |
Ginger ja Fred. Prahassa riitti kauniita rakennuksia. |
Päivän mietteet, tunnelmat päiväkirjaan. |
Milloin matka alkaa?
Rahan vaihdostakaan ei tullut ongelmaa.
Auto katsastettu, kävin parturissa, ostamassa matkapäiväkirjan ja kynän.
17/4 Thn.
Niin, mistä matka alkaa?
Aavistuksesta että jotain muuta on olemassa? Toinen paikka, toinen tilanne - voi olla jotain muuta, joku toinen.
Prahassa voin olla joku toinen, joku muu.
Onko matkan tarkoitus saada olla joku muu?
18/4 Thn.
Matkani Prahaan alkoi vuosikymmeniä sitten Kunnon sotamies Svejkin ja Frans Kafkan myötä.
Svejkin näin Suomessa televisiossa. (mahdollisesti uusintana 70-luvulla, miten muuten olisin voinut ymmärtää sen absurdin huumorin?)
Kafkaa luin niin kuin kaikki muutkin: viime vuosisadan mielettömyyden ennustajana, tulkkina.
18/4 Olisiko maailma toisen näköinen, jos johtajat osaisivat lukea kirjoja?
Matkalle lähtee kahdeksan eri näkemystä. Ja kaikki sanomaton. Milan Kundera puhuu esseekirjassaan Les Testaments trahis / De svikna arven (käännös Mats Löfgren) pienistä maista perheenä. Pienissä maissa, perheessä arvostelu loukkaa, johtaa rajuun reaktioon; syytteeseen isänmaan petturuudesta - perheen "häpäisemisestä". Onko Ruotsi pieni maa? Puola, Saksa, Hollanti, Portugali, Espanja, Italia, Kreikka? Kaikki entisiä "suurvaltoja". Tuossahan on suurvaltojen eri asteet: Kreikka ja Italia (tosin Italiaa ei nyt voi luokitella Rooman valtakunnan perilliseksi - Rooma oli enemmän kuin Italia (ja Italian viime vuosisadan yritelmää suurvallaksi ei sellaiseksi voi laskea. Sama pätee myös Saksaan, jonka voima on (ollut aina) enemmän taloudellista kuin poliittista. (Saksan voisi tietysti nostaa varoittavaksi esimerkiksi siitä miten taloudellinen valtakeskiö ei välttämättä onnistu politiikassa.)
(19/4) Hiipuvista maailman valloista parhaat esimerkit lienevät Kreikka ja Hollanti (miksei myös Espanja ja Portugali) joiden merkitys historiaan tule jäämään kulttuurissa. Tulevaisuuden suurvallat ovat Kiina (jälleen kerran) (+Japani ja Korea) ja Venäjä. Nousevina Intia ja Arabimaat (hillittyään uskonnolliset ääriliikeet (reformaatio)) ja Eteläamerikka (Brasilian ja Argentiinan johdolla - päästyään eroon USA:n ikeestä) Hiipuvana USA, jonka taloudellisen merkityksen väheneminen johtaa poliittisen ja sotilaallisen merkityksen asteittaseen haurastumiseen. Optimistinen skenario. Voihan se käydä toisinkin. Pohjolasta muodostuu suurvalta puhtaan, juomakelpoisen veden ansiosta. (joka voisi olla myös Pohjoisamerikan mahdollisuus) Optimisten skenario #2
19/4
Ostoslista:
Hammastahnaa
Pakkauslista:
Partakone (vaihda terä), deodoranttia. Vaatteet: T-paitoja, farkut, sukkia, alsareita
Muista:
Kastele kukat.
20/4 Thn. (bussissa)
Ensimmäiset muistoni Tšekkiin (Tšekkoslovakiaan) liittyvät tietysti miehitykseen vuonna -68. (tai miksei myös miehitykseen vuonna 38, historiasta kun olen ollut kiinnostunut). Lapselle tapahtuma tietysti välittyi vanhempien huolen kautta. Vanhempieni välit olivat vain sellaiset, ettei eri sävyeroja osannut tulkita. Eli miehityksen merkitys jäi jota kuinkin hämäräksi.
Neuvostoliittto oli voittanut Saksan sodassa - oli siis voittajien puolella - Suomi häviäjien - ja nyt kyräilivät entiset voittajat vastakain - Euroopan tilanne oli sen verran sekainen, ettei kymmen vuotiaasta ollut sitä hahmottamaan.
(Miran luona)
NImiä vilahteli lehdissä ja televisiossa: U Thant, de Gaulle, Harold Wilson ja piippu (isä poltti piippua jonkin aikaa) Kekkonen tietysti ja Koivisto, Karjalainen, Vennamo ja keitä niitä oli? Johnson, Nixon ja Kennedy. Enemmän kiinnostivat Pele, Eusebio, Gordon Banks, Piepe, Lev Jashin, Bobby Moore, Kai Pahlman ja veljekset Charlton.
Vietnamin sota, missä voittaja-sankari USA taisteli - niin, ketä vastaan? sai minut kiinnostumaan nykyhistoriasta. Siihen asti historia oli ollut menneisyyden tarinoita ja tarua. Tai oikeammin tv:n dokumenttiohjelma sodan kauheuksista avasi silmät "sankari-voittajan" gloria kippasi pahasti kallelleen, eikä ole siitä sen koommin oiennut.
Suomi ja Tšekki syntyvät samaan aikaan -17 -18. Suomen syntyhistoria lienee verisempi. Tosi vuoden -48 (-38) jälkeen Tšekilläkin on omat historian mustat sivut.